≫ A NEW & FRESH START ≪

Hei kaikki ihmiset, onkos joululoma mennyt hyvin? :'3 Itelläni ainakin on, oon tässä levännyt ja
ottanut rennosti. Sain kivoja joululahjoja, vähän nukkeihin liittyviäkin. Oon kanssa kuvaillut tässä
kaikkea kivaa ja ommellut, postaan sitten kaikkea vähän myöhemmin ~

Varmaan huomasittekin, että poistin kaikki vanhat postaukset, paitsi Memories from Darkness'it,

koska ne eivät häirinneet mua. Aloitan tän blogin siis uudelta, puhtaalta pöydältä, ja teen tästä nyt

enemmän mun tyylisen. Yritän postailla ainakin pari kertaa kuussa, mutta en halua ottaa tästä blogista

enää liikaa stressiä, vaan postaan, kun se tuntuu sopivalta! :---3

Yritin ottaa jouluna ryhmäkuvan nukeista, mutta kuva meni pieleen ja tänne tuli pari uutta asukasta
joten tässä joku randomkuva Sakurasta :'---D

See ya,

ens postaus tulee vielä tällä viikolla! ~ ♥

Lily & nuket

ps. heittäisittekö ainakin 10 kommenttia tulemaan? n_n

Memories from Darkness [3/3]

"Aluksi kaikki oli niin kaunista..."

"Aurinko paistoi kauniisti."

"Kukat kukkivat, eikä mikään olisi voinut olla paremmin."

"Niin jatkui, kunnes..."

"...kaikki muuttui."

"Hän tuli tuhoamaan kaiken."

...

*huohotusta*

"Voi Alex..."

Siinä se nyt on.

"Alex pieni..." *nyyhkytystä*

Äiti?...

ÄITI?!


~ ~


11 vuoden kuluttua:

...

Zoé: Voi tyttöraukkaa... Minun pitäisi kertoa hänelle, mutta... *huokaus*


~ ~

Alex: Zoé, missä sinä olet oikein ollut?

Zoé: Alex... Minulla on ollut tekemistä....

Alex: Ulkomaailmassako? Pääsenkö minäkin sinne? Tulitko hakemaan minua ulkomaailmaan,
pois tästä metsästä??

Zoé: Minä...

Alex: Mitä nyt, Zoé? Onko tapahtunut jotain? Emmekö me voikaan lähteä nyt? Ei se haittaa Zoé,
jaksan kyllä odottaa.

 Zoé: No kun minä... ei mitään.

 Alex: "Zoé oli paras ystäväni. Minulla oli aina hauskaa hänen kanssaan."

Alex: Zoé, kai sinä muistat sen kun lupasit viedä minut ulkomaailmaan? Niin sitä vaan, 
että minä olen nyt valmis, ja voit hakea minut kun haluat.

Zoé: Niin…

Alex: "Minä odotin ja odotin, mutta sinä et tullut hakemaan minua. Minä ajattelin,
 että et vain välitä minusta, typerästä koista vaatteissasi."

"Itkin yksin suruani, sillä olin jälleen aivan yksin siinä kirotussa metsässä..."

 Alex: "Silloin minä ymmärsin, että sinulle oli samantekevää, kuinka paljon minä halusin 
nähdä sinun maailmasi. Sinä et voinut uskoakkaan kuinka puuduttavaa
 oli asua aina samassa paikassa, ja tavata aina vain yhtä ihmistä. 
Ja sekin ihminen oli pelkkä valehteleva petturi. 
Mikset sinä tullut hakemaan minua, Zoé?"

Zoé: "Alex... Minä en voinut tulla, koska olin tapaamassa isääni.
 Ja isäni oli ja on vieläkin hyvin paha ihminen, enkä halunnut että hän satuttaisi sinua."

 Alex: Mi-miksi  Zoé ei enää halua olla paras ystäväni? Miksi… *nyyhkytystä*

Zoé: Tyttö raukka. On itkenyt jo monta päivää… mutta minun olisi kuitenkin pitänyt kertoa, 
joten ehkä näin on parempi…

Alex: "Mutta Zoé, en vieläkään ihan ymmärrä... Miten isäsi voi olla paha, 
kun sinä olet niin tavattoman hyvä ja ystävällinen...?"

Zoé: "Alex, kuuntele minua. Tässä maailmassa kukaan ei ole täysin hyvä."



~


Selvennyksenä vielä, että Alex ja Zoé siis seurasivat näitä tapahtumia "kärpäsinä
katossa", ja lainausmerkkien välissä olevat repliikit olivat heidän ns. välikommentteja
tarinaan. Kaikki siis perustuu loppujenlopuksi Alexin menneisyyteen, ja tarkoituksena
oli valottaa sekä hänen että Zoén menneisyyttä teille, lukijat ;3

Kommentit ovat toivottuja :3
Ja ainiin, Allin blogin versioon pääset tästä.